Stensjönstä Hudiksvalliin
Stensjön lohkareiseen maastoon tutustuimme
pikaisesti aamupäivällä mökin siivottuamme. Venerannassa oli liikennettä ja maisemassa näkyi hyvin hoidettuja
mökkejä. Hiekkaisella uimarannalla olisi voinut polskiakin. Maisema muistutti
lohkareineen Porin pohjoisen saariston maisemaa ja rantakasvistoon kuuluivat
mm. merisuolake (
Triglochin martima), pohjansilmäruoho, vilukko ja suolamaltsa (
Atriplex longipes).
Palasimme tutustumaan Hudiksvalliin, joka sijaitsee Ruotsin rannikolla varsin samalla korkeudella
kuin Pori. Hudiksvallin suuruuden päivät ovat menneet, mutta edelleenkin pikkukaupunkimainen miljöö kertoo rikkaasta
historiasta ja melko eläväisestä nykypäivästäkin. Vaikkei Hudiksvall enää olekaan virallisesti kaupunki, ainakin kirjakaupan
valikoima oli vakuuttava ja sieltä tarttui mukaan mm. Ruotsin Nationalnyckeln-sarjan lehväsammalia (
Buxbaumia-
Leucobryum) käsittelevä osa.
Alnö
 |
| Sundsvallin ohittava silta |
Matkalla Sundsvalliin maisemat muuttuivat voimakkaasti kumpuileviksi ja lopulta, jopa vuorimaisiksi. Ajoimme Sundsvallin
kaupungin läpi kulkevaa todella korkeaa ja pitkää siltaa pitkin.
Kohteenamme oli Alnön saari, joka on emäksisiä kivilajeja sisältävä, iso saari Sundsvallin edustalla. Ensin tutustuimme oppaissa geologisena nähtävyytenä esiteltyyn kallioon, jossa oli mm. alnöiittiä ja diabaasia. Aivan tien vieressä olevalla kalliokedolla kukoistivat
mm. kaukasianpitkäpalko (
Arabis caucasica), keltamaksaruoho, mäkiarho, keltamatara, ketoneilikka, kissankello ja karvaskallioinen.
Alnöiittibreksiakalliolla kissankello ja kaukasianpitkäpalko.
 |
Kissankello ja kaukasianpitkäpalko alnöiittibreksiakalliolla.
Kaukasianpitkäpalon kypsiä lituja lähikuvassa. |
Mäkisellä saarella merimaisemat olivat näyttäviä. Huomasimme, että ukonkello
(
Campanula latifolia) on täällä äitynyt voimakkaasti leviäväksi lajiksi.
 |
| Ukonkello Alnön maisemissa. |
Älnön koillisosassa sijaitsevalla 100 hehtaarin kokoisella Stornäsetin
luonnonsuojelualueella on tavattu 180 lintulajia. Laiduntamalla hoidettuun suojelualueeseen kuuluu reheviä metsälaitumia, hakamaita ja laajoja rantaniittyjä. Varustukseen kuuluu lintutorni, laavu, kompostikäymälä ja uimaranta.
 |
| Stornäsetin suojelualueen opastaulut olivat monipuolisia. |
Metsälaitumella kasvoi paikoitella runsaasti lehtoukonhattua (Aconitum lycoctonum subsp.
septentrionale). Lehtometsästä kertoivat myös lehtotähtimö, puna-ailakki, käenkaali, soreahiirenporras, isoalvejuuri, lehtotesma ja tuomi. Mainittakoon myös isotalvikki, velholehti (
Circaea alpina), kevätlinnunsilmä (
Chrysosplenium alterniflorum) ja pystykiurunkannus (
Corydalis solida).
 |
| Lehtoukonhattukasvustoa |
 |
| Lehtoukonhatun kukinto |
Sarvipäinen ylämaan karja laidunsi rantaa, jossa kasvoivat mm. merivihvilä, jouhiluikka (Eleocharis quinqueflora), lännenmaarianheinä, kyläsorsimo (Puccinellia distans), vilukko, suomyrtti (Myrica gale), suo-orvokki, merisara (Carex mackenziei) ja ranta-alpi.
 |
| Ylämaankarjaa Stornäsetin suojelualueella |
Hiekkarannalla kasvoivat rantavehnä, merinätkelmä, suola-arho, rannikki, pihatattaren merimuoto ja vähän kosteammassa hetekaali (Montia fontana) sekä vedessä rantaleinikki (Ranunculus reptans). Kasvillisuus oli varsin samanlaista kuin Porin korkeudella Suomen puolella: valtalajiston muodostivat vedessä sinikaisla, vesirajassa meriluikka, alhaalla alarannalla ketohanhikki ja suolavihvilä ja ylempänä punanata ja syysmaitiainen ja nurmirölli ylärannalla. Muuta maininnan arvoista rannan lajistoa olivat äimäruoho (Subularia aquatica), merihaura (Zannichellia palustris), mutayrtti (Limosella aquatica), vesirikko (Elatine triandra), hapsi- ja mutaluikka (Eleocharis acicularis, E. mamillata), konnanvihvilä (Juncus bufonius), pohjansilmäruoho ja tylppälehtihierakka. Hiekkaisen kedon lajistoon kuuluivat keltamatara, ketoneilikka, kissankäpälä, lituruoho ja ruotsinpitkäpalko sekä harmillisesti leviävä kurtturuusu.
Norra Stadsberg, Sundsvall
Halusin käydä Sundsvallin pohjoisella kaupunginvuorella, joka on laaja ulkoilmamuseo erilaisine aktiviteetteineen, polkuineen ja näköaloineen. Kysyimme yösijaa siellä sijaitsevasta matkustajakodista, mutta emme kuitenkaan päätyneet jäämään majoitukseen. Näköalapaikalta, jonka tuntumassa kasvoi mm. kangasajuruohoa (Thymus serphyllum), avautui upea näkymä Sundsvalliin. Kiipesimme silti näkötorniin ja ihastelimme maisemaa. Sundsvall vaikutti vuorelta katsottuna todella kauniisti ja sopusuhtaisesti rakennetulta kaupungilta.
 |
| Näkymä Sundsvalliin Pohjoiselta kaupunginvuorelta |
Päädyimme menemään yöksi Clarion hotelliin. Yöpymishintaan sisältyi aamiaisen lisäksi myös päivällinen, joka olikin varsin maistuva. Sen jälkeen kävelimme vähän kaupungilla, mutta jälleen satoi, joten aika nopeasti tulimme hotellihuoneelle.
 |
|
Sundsvallin kirkko on uusgoottilaista tyyliä kuten Porin kirkkokin. |
